ei tahdo onnistua ei. Vaikka miten yritän, jotenkin kummasti aina sorrun syömään jotain herkkuja kuten karkkia, jäätelöä....Tai sitten ihan vaan ruokaa. 1½viikon paastokin oli aiva yhtä tyhjän kans. Painoa putosi sillä aikaa kolmisen kiloa, kun aloin syömään niin kaikki tuli takas ja nopeesti, eli nekin pudotetut kilot oli vaan nesteitä.. Eli, pudotan siis ruokavaliolla kun paastota en jaksa viikkoa kauempaa..
Salillekkin piti mennä, vaan tais tuo siskoo tehdä oharit. Kuten piti mennä provinssiinkin.. Hänellä tais sitten olla parempaa seuraa, kiitos vaan.. Jotenkin kummasti unohtuu kaikki mitä mun kans on puhuttu ja "sovittu" (tai ei nyt varsinaisesti sovittu mut on puhuttu et mennään salille niin minä sitten odottelen, ja odottelen...)
Tulin siihen tulokseen, et haluan pois Kauhajoelta.. Täällä ei ole meille mitään, paitsi mamma.. Tunnen oloni niin petetyksi.. Tänne kun oltiin muuttamassa, mietittiin et onko hyvä lähteä halkosaaresta pois kun on hyvät hoitopaikat lapsilla, koulu ois ollut hyvä ja lähellä, ystävät käy kylässä, työllistymismahdollisuudet paremmat... "Muuttakaa vaan tänne, kyllä me sitten ollaan aina silloin tällöin lasten kans et pääsette vaikka leffaan kahdestaan, tai vaik iltaa viettämään..."
EI VITTU YHTÄ AINOAA KERTAA OLLA OLTU EDES LEFFASSA!! ja kun pyydän, kerran puolessa vuodessa et josko vois olla lasten kans et me vähä käytäs rentoutumassa niin ei. "kun on lapsia tehnyt niin ei sitte enää mennä mihinkään..." KIITTI VITUSTI!!
Mua vain käytetään hyväksi, Kyllä Joanna sitten tulee ja tekee ja passaa ja hoitaa muidenki asiat. ihan ku ei itellä ois asioita hoidettavana.
Vaikka lapsilla koulu ja kaverit taas vaihtuu, lähden täältä heti kun asunto löytyy. Tänne en jää enää toisten orjaksi!
Kiitos ja näkemiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti